www.youtube.com/watch?v=B_ey9Bty5-I

Pienten kuntakeskuksien kivijalkayritykset ovat taasen jo vuosia kuihtuneet suurten kaupunkien palveluiden katveessa. Kuluttajat ajavat yhä kauemmas hyper- ja supermarkettien palveluiden pariin sen sijaan, että vaivautuisivat etsimään palveuita omalta kylältä.

Voiko tästä syyttää kuluttajaa?

Ei voi. Kun esimerkiksi seuraan oman kotikuntani Kangasalan yrittäjien haihtumista kuntakeskuksesta, kuka paremmille liikepaikoille kuka liiketoiminnan lopettamisen myötä, voi syyttää vain yrittäjiä.

Aukioloajat sekä pienyrittäjien resurssit nousevat aina esiin keskusteluissa. Kun taas seuraa yhteiskunnan muutosta ja sitä milloin ihmiset käyvät työssä ja miten viettävät vapaa-aikaansa, kello on kääntynyt jo toiseen suuntaan.

Jo aikaa sitten olemme ohittaneet ajan, jolloin kukko herätti navettaan ja tehtaille mentiin töihin aamukuuteen. Harva kuluttaja hakee tuoretta leipää herättyään saati on jo iltapäivällä ennen neljää palveluiden äärellä.

Jos katson esimerkiksi oman asuinkyläni sivukirjastoa, ovat kunnan päättäjät kaikessa viisaudessaan laittaneet aukioloajaksi viikolla 9-16. Valtaosa kylämme populaatiosta käy päivittäin Tampereen seudulla työssä. Harva perheellinen pystyy käyttämään oman lähikirjaston palveluita.

Paikalliset yrittäjät Kangasalan keskustassa pistävät ovet säppiin tasan kello 17. Totuus on, että minulla on vuodessa muutamia päiviä, jolloin pystyn etsimään palveluita omalta kylältä, vaikka tahtoa siihen kyllä olisi. Aikataulut eivät vain koskaan sovi minulle.

Moni yrittäjä perustelee palveluaikoja sillä, että onhan heillläkin oltava vapaa-aikaa. Kyllä, itsekin yrittäjänä ymmärrän työ- ja vapaa-ajan erottamisen. Mutta kumpi on yrittäjän kannalta parempi, muokata aukioloajat kuluttajien mukaan vai hakata päätä seinään ja toivoa, että kuluttaja tottuisi kauppiaan aikoihin?

Muutamankin tunnin siirto aamusta iltaan voisi tehdä kummia. Enkä nyt tarkoita, että jokaisen yrittäjän pitäisi notkua putiikissaan iltayhdeksään, vaan ehkäpä aukiolo kuuteen tai seitsemäänkin voisi tuoda muutosta.

Usein yrittäjät kommentoivat mediassa, että tälläiset iltakokeilut eivät toimi, koska ihmiset eivät kuitenkaan käytä palveluita illallakaan. Miten ihmiset voisivat oppia kuukaudessa uudet aukiolot?

Varsinkin kun he ovat edellisten kymmenen vuoden ajan tottuneet hakemaan palvelut kauempaa ihan vain sillä olettamuksella, että eivät kotikylän putiikit kuitenkaan ole auki viiden jälkeen. Harvoin lehtimainonnastakaan voi sanoa, että se ei toimi ollenkaan, vaikka ensimmäisellä ei heti natsaisi.

Elämmekö siis ihan väärässä ajassa?

www.youtube.com/watch?v=HE5rpJ19F4Q

Osa yrittäjistä elää kalenterivuoden mukaan; tilikausi päättyy vuodenvaihteeseen ja on aika tehdä inventaario.

Jokainen yrittäjä - miksei myös työntekijä - on antanut ehkä pienen ajatuksen sille, miten vuosi meni tai mitä aikoo tehdä toisin tänä vuonna.

Jos sinä et ole, tee se nyt, sillä ihan jokaisen meistä pitäisi miettiä hiukan mennyttä ja tulevaa.

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään ja kymmenet muut vanhan kansan sananlaskut vihjaavat, että siihen kuuluisaan peruutuspeiliin ei pidä liikaa tuijottaman. Jokaisen, joka haluaa kehittää toimintaansa - yrittäjän tai työntekijän - pitäisi kuitenkin katsoa sen verran taakseen, että tunnistaa itsessään ja toiminnassaan ne tilanteet, joissa olisi voinut tehdä paremmin.

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa

Usein asetamme tammikuussa itsellemme tavoitteet, jotka viimeistään helmikuun, joskus jopa tammikuun puolenvälin taitteessa jäävät jo unholaan. Jospa tänä vuonna loisimme jokainen tavoitteet jotka pitäväy ja joihin päästäksemme haluamme tehdä lujasti töitä.

Tuplaamon blogiin uusi vuosi ei tuo mitään uutta. Tai siis, emme lupaa kirjoittaa enempää tai vähempää, emmekä lupaa laadullisesti kovempia kirjoituksia. Aiomme edelleenkin jatkaa aktiviista tuottamista; meidän laatustandardien mukaista sisältöä niistä samoista arkipäiväin käytännön haasteista niin yritys- kuin yksityiselämässäkin.

Muissa tekemisissämme tavoitteemme kuitenkin ovat päivittyneet, sillä ilman sitä ei tapahdu kehitystä. Siksi haastamme kaikki Suomen yrittäjät tekemään vuodesta 2012 tavoitteellisemman ja tuottavamman kuin edellinen oli.

Kirjoita tavoitteesi ylös: mitä, milloin ja miten haluat saavuttaa.
Autamme sinua tässä haasteessa, kerro meille tavoitteesi niin me seuraamme kanssasi kuukausittain oletko ne saavuttanut. Voit kirjoittaa ne julkisesti tähän kommenttikenttään tai laittaa ne meille sähköpostilla.

Kerro meille tavoitteesi, tehdään niistä totta yhdessä.

Tuplaamon Jullit

Uusi Rauma -lehdessä julkaistu kampaamon ilmoitus tuotti ja tuottaa edelleen huvia monille, mutta yrittäjä tuskin hyppi ilosta tajuttuaan mitä tuli mainostaneeksi.

Lausetta ”Laura tekee oppilastyönä lapset 10 €.” ei voi kuitata edes kirjoitusvirheeksi. Jos vain joku ulkopuolinen olisi lukenut ilmoituksen ennen sen julkaisua, olisi kampaamoyrittäjä säästynyt paljolta harmilta.

Totta, tällainen kömmähdys voi myös tuottaa julkisuutta ja se taas tuoda uusia asiakkaita ovesta sisään, mutta kaikki virheet eivät anna sellaiseen mahdollisuutta.

Jos tekstistä puuttuu yrityksen nimi tai osoite, puhelinnumero on väärin tai hinnassa pilkkuvirhe, voivat seuraukset olla vakaviakin. Vähintään ne syövät mainonnan tehon olemattomiin.

Jos kaikki tärkeimmät tiedot ostamisen helpottamiseksi ovatkin paikallaan, on vielä yksi asia, joka heikentää monen yrityksen markkinoinnin tuloksia rajusti. Tekstit ovat varmasti tekijänsä mielestä oivia, mutta yrityksen ulkopuolinen ei ymmärrä edes sitä, mitä firma tekee.

Kun kaikki on sinulle päivänselvää, et välttämättä osaa kertoa muille tarpeeksi.

Onneksi apu on lähellä. Lähipiiristäsi löytyy aivan taatusti ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä yrityksesi tekee. Pyydä heitä plaraamaan läpi nettisivusi, esitteesi, myyntikirjeesi, ilmoituksesi ja kertomaan mitä he niistä ymmärtävät.

Jos heille kaikki on selvää pässinlihaa, vaikuttaa hyvältä. Luultavasti ainakin suurin osa asiakasehdokkaistasi ymmärtää mitä myyt. Aivan varma et siitä voi toki vieläkään olla. Jos tuomio on ikävämpi, sinun on pakko tehdä muutoksia. Siis aivan pakko.

Toki voit käyttää testaamisessa ammattilaisiakin, mutta välttämätöntä se ei todellakaan ole. Heiltä löytyy paljon näkemystä ja osaamista viestinnästä sekä kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Toisaalta heidän arvostelukykyään voi heikentää aikaisempi yhteistyö saman alan yrityksen kanssa. He voivat siis tietää liikaa bisneksestäsi. Optimitilanteessa hyödynnät tietenkin sekä maallikoita että ammattilaisia.

Parhainkaan tarjous ei synnytä ainoatakaan kauppaa, jos asiakasehdokas ei ymmärrä mitä hänen pitäisi ostaa. Varmista, että hän ymmärtää.

Vierailimme pankissamme koko perheen voimin avaamassa jälkikasvulle tilit. Pankki tarjosi tuoreemmalle tulokkaalle myös pienen pesämunan, mutta vanhempi joutui tyytymään säästöpossujen sisällön tallettamiseen. Ja siinäpä olikin tyytymistä.

Kun paperityöt oli saatu toimitettua ja tilit olivat avoinna, nostimme kaksi täyttä säästöpossua pöydälle. Mitä tekee virkailija? Hakee umpitylsännäköisen pussi, johon kirjoittelee jotakin, sitten hän täyttelee jonkin pienen lomakkeen ja lopuksi kaataa rahat lippaista pussiin.

”Nämä näkyvät tilillä sitten suunnilleen viikon kuluttua.”

Viikon kuluttua? Vaikka kolmivuotias ei vielä rahan päälle ymmärrä, ei kulu kauaa, että se alkaa kiinnostaa. Äitiä ja isää olisi ainakin kiinnostanut jo nyt montako euroa lippaisiin oli saatu kerättyä. Vaan ei. Viikon kuluttua tilille ilmestyy jotakin.

Muistan kuinka hienoa oli lapsena käydä pankissa säätölippaan kanssa. Kassatäti kertoi heti kuinka paljon kolikoita oli kertynyt ja sain myös nähdä pankkikirjan, johon lukema oli präntätty. Se oli oikea elämys. Nyt lapsemme saivat vain käydä lasikuutiossa kuuntelemassa näppäimistön nakuttelua.

Jatkossa eivät varmasti sitäkään, koska kolikoiden tilitys on muuttunut täysin automaattiseksi. Pankissa käyminen on lapsilleni siis sitä, että käydään kaatamassa kolikoita sisään koneeseen.

Ymmärrän toki, että tämä on juuri se suunta, johon pankit jatkuvasti pyrkivätkin. Persoonattomuudella on varmasti myös hyvät puolensa, mutta siitä en ole varma näkyvätkö ne jotenkin asiakkaalle.

Kesäkoulutunnin jälkeen eräs osallistuja kysyi: ”Mitä tapahtuisi, jos lopettaisitte julkaisemisen? Kuinka pian sivu katoaisi hakutuloksista?”

Siitä toki olimme varmoja, että lopettaminen pyyhkäisisi meidät monen aktiivisen lukijan mielestä, mutta hakutuloksien kestävyydestä emme uskaltaneet sanoa mitään. Siispä teimme suunnitelman testistä.

Ensin harventaisimme julkaisuväliä ja sitten keskeyttäisimme päivitykset kokonaan kahdeksi viikoksi. Toteutimme suunnitelmamme sillä muutoksella, että pidimme taukoa kolme viikkoa. Syynä pidennykseen oli yksinkertaisesti se, että mitään ei tapahtunut.

Kävijämäärät pysyivät täysin ennallaan, oppaamme tilaajia oli täsmälleen yhtä paljon kuin ennenkin, sivuillamme viihdyttiin tasan yhtä pitkään kuin esimerkiksi viime keväänä. Uusia kävijöitä blogimme on kerännyt hivenen enemmän kuin aikaisemmin.

Muutosta ei näkynyt edes Google-haussa.

Joillakin hakutermeillä sijoituksemme on jopa noussut, mutta pääosin olemme pitäneet vanhat asemamme.

Ainoa näkyvä muutos löytyy Alexa.comin rankingissa, jossa olemme pudonneet vajaassa kahdessa kuukaudessa maailmantasolla sijalta 115 000 sijalle 620 000 ja Suomessa sijalta 279 noin sijalle 6700. Alexan luvuilla olisi tosin merkitystä vasta siinä vaiheessa, jos olisimme aikeissa myydä domainimme tai myydä sivuillemme mainostilaa.

Miksi siis reippaan julkaisutahdin harventaminen tai julkaisemisen keskeyttäminen kokonaan ei ole näkynyt tilastoissa. Syitä on varmasti useita ja osa niistä löytyy varmasti tältä listalta:

1. Olemme julkaisseet reilun kahden vuoden aikana yli 200 artikkelia markkinoinnin ja myynnin maailmasta. Tavaraa siis riittää selattavaksi ja löydettäväksi. Tätä sisällön määrää hakukoneetkin arvostavat.

2. Runsas sisältömme on myös poikinut linkkejä otollisiin paikkoihin, joissa teksteistämme ja videoistamme kiinnostuneet ihmiset etsivät tietoa markkinoinnista ja myynnistä.

3. Kanssamme sisällöllä kilpailevia vaikuttaisi olevan kovin vähän. Tai ainakaan he eivät ole niin löyhäpäisiä, että julkaisisivat kolmea postausta viikossa.

4. Juttumme ovat löytäneet oman lukijakuntansa, joka jaksaa selailla samoja juttuja yhä uudestaan ja jotka hakevat niistä jatkuvasti uusia ideoita tai inspiraatiota omaan työhönsä.

5. Meillä on ollut enemmän aikaa hillua Tuplaamon ulkopuolella ja sieltä on päätynyt sivuillemme uutta väkeä poistuneiden tilalle.

6. Tauko oli aivan liian lyhyt, jotta mitään näkyvää olisi ehtinyt tapahtumaan. Toki ajoitimme tauon tietoisesti aikaan, jolloin liikennettä normaalisti riittää. Heinäkuussa tällä kokeella ei olisi ollut yhtään mitään merkitystä.

Hakukoneoptimoinnin ammattilaiset osaavat varmasti kertoa lisää syitä, mutta ainakin se tuli todistetuksi, että sisällöllä luotu kilpailuetu ei hetkessä katoa.

JiiKoo esitti edellisen postaukseni kommenteissa painavan ajatuksen: kun kaikki tunkevat verkkoon, perinteisen markkinoinnin, ns. offlinen puolella on tilaa. Aihe on laajaa ja siksi varmasti useamman postauksen arvoinen. Puhutaanpa ensin minua kovasti ihmetyttävästä asiasta: Miksi offlinen ja onlinen liitot ovat niin harvinaisia.

Omaan postilaatikkooni putkahtelee tämän tästä jos jonkinlaista mainoslappua ja nehän tulee syynättyä ammatillisen kiinnostuksen vuoksi melko tarkkaan. Kuluneen kesän aikana on tarjottu mm. terassilasituksia, aurinkopaneeleita, maalämpöä, ilmalämpöpumppuja, suoramainontapalveluja jne.

Joka ainoassa lapussa kyllä mainintaan nettiosoite ryyditettynä kehotuksella käydä lukemassa lisää tai osallistumassa arvontaan, mutta

yksikään posti ei ole yrittänyt todella hyödyntää netin mahdollisuuksia.

Yhden fi-päätteisen nettiosoitteen rekisteröinti maksaa 12 €. Jos firmalla jo on nettisivut, sillä on myös jonkinlainen webhotellipalvelu tai jopa oma serveri. Hyvin yksinkertaisen sivupohjan esimerkiksi WordPressiin saa ilmaiseksi.

12 eurolla ja tunnin työllä firma voi siis pistää pystyyn oman kampanjasaitin vaikka jokaiselle postitukselleen. Erikoistarjouksia, kilpailuja, ilmaista materiaalia jne. tarjoava sivu antaa mahdollisuuden yrittää saada potentiaalinen asiakas nostamaan kätensä.

Jos ei halua perustaa erillisiä sivustoja, voi saman hoitaa myös rakentamalla erillisen alasivun omille sivuilleen - sellaisen, jonne ihmiset eivät löydä vahingossa. Sitten vain se 12 euron domain osoittamaan tällä sivulle, jossa on erikoistarjouksia, kilpailuja, ilmaista materiaalia jne.

Netti antaa mahdollisuuden tehdä niin paljon enemmän kuin printti, mutta ihmiset täytyy ensin saada sinne verkkoon.

Hakukonemainonta ja hakukoneoptimointi ovat kyllä hyviä apuvälineitä silloin, kun asiakasehdokas on jo hakemassa ratkaisua, mutta entä jos hän ei vielä tiedä tarvitsevansa aurinkopaneeleita?

Silloin offline ja online muodostavat toimivan liiton, joka on rutkasti vahvempi kuin pelkkä osiensa summa. Pelkästään se, että yksinkertaisella flyerilla tarjoat vaikkapa terassin puhdistusopasta, jonka asiakas voi käydä lataamassa kampanjasivulta, on jo enemmän kuin pelkkä ”Hei, meillä on tällaisia laseja. Mitäs jos laitettais teillekin”.

Ja kyllä, silloin mainoksen tila täytyy käyttää sen oppaan myymiseen, mutta entä sitten. Sen tilaava asiakas on jo nettisivuillasi, mikä on luultavasti paljon enemmän kuin mitä se vanha lappu sai aikaan.

PS. Hinta on tietenkin houkutteleva, mutta älä laita A4-kokoista mainoslappustasi sen roskapostikasan sekaan. Lähes jokaisessa taloudessa se nippu päätyy sellaisenaan paperinkeräykseen. Ja vaikka osa syynääkin läpi kaikki mukana olevat reklaamit, siitä joukosta erottuminen on turkasen vaikeaa ja kallista.

Silloin vuosikymmen sitten lausumani ei ehkä aivan vielä pitänyt paikkaansa, mutta kovin pitkään sen toteutumista ei tarvinnut odotella. Nyt ylivoimainen vähemmistö ostavista ihmisistä EI käytä nettiä tiedonhakuun ennen ostopäätöksen tekemistä.

Lausunto on siis todempi kuin koskaan, mutta aletaanko nyt olla jo kokonaan uudessa tilanteessa Facebookin hallitessa valtavan ihmisjoukon nettikäyttäytymistä. Tai jos ei hallitessa niin ainakin vaikuttaessa siihen merkittävästi.

Törmätessään uuteen tuotteeseen tai yritykseen, valtaosa meistä visiteeraa Googlen haussa, mutta yhä useampi hakee yritystä myös Facebookista. Ja saattaahan Facebook-viittauksia tulla vastaan myös Google-haussa.

Jos yritys ei löydy Facebookista, FB:n aktiivikäyttäjälle yritystä ei siis ole olemassa.

Facebookia käyttää yli puolitoista miljoonaa suomalaista. Heitä kaikkia ei voi suin surminkaan kutsua aktiivikäyttäjiksi, mutta silti iso osa kirjautuu palveluun sisään osapuilleen päivittäin.

Heille palvelu on siis merkittävä osa arkea ja heidän arkeensahan jokainen yritys haluaa. Toinen juttu sitten on se, kuinka moni vetää johtopäätöksiä yrityksen toiminnasta sen perusteella, löytyykö firma Facebookista vai ei.

Ehkä kuitenkin on niin, että aivan pakollista FB:ssä näkyminen ei (vielä) ole, mutta nyt ollaan kenties samassa tilanteessa kuin internetin suhteen kymmenen vuotta sitten. Erona on, että kymmenen vuotta sitten jo nähtiin netin tulleen jäädäkseen. Facebook voi kadota nopeastikin.

Jos siis on niin, että pian jokaisen puljun on Facebookissa näyttävä, kuinka siellä on näyttävä. Riittääkö pelkästään sivun perustaminen, vai täytyykö päivityksiäkin tehdä?

Tähän löytyy yksiselitteinen vastaus. Facebook-sivu ilman päivityksiä on pahempi kuin nettisivu, jonka ajankohtaista-palstan tuorein uutinen on helmikuulta 2006. FB:n sydän ovat tilapäivitykset. Ystävienkään profiileista emme juuri katso muuta kuin seinän ja joskus kuvia.

Vielä harvempi tutkii yrityssivujen sisältöjä.

Päivitysten ei tarvitse olla ylimaallisia. Moni yritys näkyy Facebookissa vallan mainiosti päivittämällä tilaansa keskimäärin kerran viikossa ja silloinkin lisäämällä linkin johonkin omaa alaansa koskevaan juttuun jossakin tiedotusvälineessä.

Tämä riittää, koska se kertoo, että: ”Olemme hengissä ja seuraamme asioita.” Kun vielä linkität Facebook-sivun päivitykset yrityksesi nettisivuille vapaudut omilla sivuillasi julkaistavien uutisten taakasta.

Tämä vie aikaa minuutin-pari viikossa ja se on taatusti vähemmän kuin sen uutisen rustaaminen nettisivuille. Parin minuutin uhrauksella varmistat samalla, että kun FB-”pakko” muuttuu todellisuudeksi, sinä olet turvassa.