Pienten kuntakeskuksien kivijalkayritykset ovat taasen jo vuosia kuihtuneet suurten kaupunkien palveluiden katveessa. Kuluttajat ajavat yhä kauemmas hyper- ja supermarkettien palveluiden pariin sen sijaan, että vaivautuisivat etsimään palveuita omalta kylältä.

Voiko tästä syyttää kuluttajaa?

Ei voi. Kun esimerkiksi seuraan oman kotikuntani Kangasalan yrittäjien haihtumista kuntakeskuksesta, kuka paremmille liikepaikoille kuka liiketoiminnan lopettamisen myötä, voi syyttää vain yrittäjiä.

Aukioloajat sekä pienyrittäjien resurssit nousevat aina esiin keskusteluissa. Kun taas seuraa yhteiskunnan muutosta ja sitä milloin ihmiset käyvät työssä ja miten viettävät vapaa-aikaansa, kello on kääntynyt jo toiseen suuntaan.

Jo aikaa sitten olemme ohittaneet ajan, jolloin kukko herätti navettaan ja tehtaille mentiin töihin aamukuuteen. Harva kuluttaja hakee tuoretta leipää herättyään saati on jo iltapäivällä ennen neljää palveluiden äärellä.

Jos katson esimerkiksi oman asuinkyläni sivukirjastoa, ovat kunnan päättäjät kaikessa viisaudessaan laittaneet aukioloajaksi viikolla 9-16. Valtaosa kylämme populaatiosta käy päivittäin Tampereen seudulla työssä. Harva perheellinen pystyy käyttämään oman lähikirjaston palveluita.

Paikalliset yrittäjät Kangasalan keskustassa pistävät ovet säppiin tasan kello 17. Totuus on, että minulla on vuodessa muutamia päiviä, jolloin pystyn etsimään palveluita omalta kylältä, vaikka tahtoa siihen kyllä olisi. Aikataulut eivät vain koskaan sovi minulle.

Moni yrittäjä perustelee palveluaikoja sillä, että onhan heillläkin oltava vapaa-aikaa. Kyllä, itsekin yrittäjänä ymmärrän työ- ja vapaa-ajan erottamisen. Mutta kumpi on yrittäjän kannalta parempi, muokata aukioloajat kuluttajien mukaan vai hakata päätä seinään ja toivoa, että kuluttaja tottuisi kauppiaan aikoihin?

Muutamankin tunnin siirto aamusta iltaan voisi tehdä kummia. Enkä nyt tarkoita, että jokaisen yrittäjän pitäisi notkua putiikissaan iltayhdeksään, vaan ehkäpä aukiolo kuuteen tai seitsemäänkin voisi tuoda muutosta.

Usein yrittäjät kommentoivat mediassa, että tälläiset iltakokeilut eivät toimi, koska ihmiset eivät kuitenkaan käytä palveluita illallakaan. Miten ihmiset voisivat oppia kuukaudessa uudet aukiolot?

Varsinkin kun he ovat edellisten kymmenen vuoden ajan tottuneet hakemaan palvelut kauempaa ihan vain sillä olettamuksella, että eivät kotikylän putiikit kuitenkaan ole auki viiden jälkeen. Harvoin lehtimainonnastakaan voi sanoa, että se ei toimi ollenkaan, vaikka ensimmäisellä ei heti natsaisi.

Elämmekö siis ihan väärässä ajassa?

Osa yrittäjistä elää kalenterivuoden mukaan; tilikausi päättyy vuodenvaihteeseen ja on aika tehdä inventaario.

Jokainen yrittäjä - miksei myös työntekijä - on antanut ehkä pienen ajatuksen sille, miten vuosi meni tai mitä aikoo tehdä toisin tänä vuonna.

Jos sinä et ole, tee se nyt, sillä ihan jokaisen meistä pitäisi miettiä hiukan mennyttä ja tulevaa.

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään ja kymmenet muut vanhan kansan sananlaskut vihjaavat, että siihen kuuluisaan peruutuspeiliin ei pidä liikaa tuijottaman. Jokaisen, joka haluaa kehittää toimintaansa - yrittäjän tai työntekijän - pitäisi kuitenkin katsoa sen verran taakseen, että tunnistaa itsessään ja toiminnassaan ne tilanteet, joissa olisi voinut tehdä paremmin.

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa

Usein asetamme tammikuussa itsellemme tavoitteet, jotka viimeistään helmikuun, joskus jopa tammikuun puolenvälin taitteessa jäävät jo unholaan. Jospa tänä vuonna loisimme jokainen tavoitteet jotka pitäväy ja joihin päästäksemme haluamme tehdä lujasti töitä.

Tuplaamon blogiin uusi vuosi ei tuo mitään uutta. Tai siis, emme lupaa kirjoittaa enempää tai vähempää, emmekä lupaa laadullisesti kovempia kirjoituksia. Aiomme edelleenkin jatkaa aktiviista tuottamista; meidän laatustandardien mukaista sisältöä niistä samoista arkipäiväin käytännön haasteista niin yritys- kuin yksityiselämässäkin.

Muissa tekemisissämme tavoitteemme kuitenkin ovat päivittyneet, sillä ilman sitä ei tapahdu kehitystä. Siksi haastamme kaikki Suomen yrittäjät tekemään vuodesta 2012 tavoitteellisemman ja tuottavamman kuin edellinen oli.

Kirjoita tavoitteesi ylös: mitä, milloin ja miten haluat saavuttaa.
Autamme sinua tässä haasteessa, kerro meille tavoitteesi niin me seuraamme kanssasi kuukausittain oletko ne saavuttanut. Voit kirjoittaa ne julkisesti tähän kommenttikenttään tai laittaa ne meille sähköpostilla.

Kerro meille tavoitteesi, tehdään niistä totta yhdessä.

Tuplaamon Jullit

Ensiksi pitäisi varmaan määritellä mitä kanta-asiakkuus on ja miksi sellainen järjestelmä on ylipäätään olemassa.

Kanta-asiakkuudeksi voi sanoa sitä, kun asiakas ostaa sinulta jotain säännöllisesti. Aikaikkunan voit määrittää itse. Jos myyt autoja ja asiakas ostaa pirssinsä aina sinulta, on hän kanta-asiakas. Asiakas, joka käy aina leikkauttamassa hiuksensa luonasi, on kanta-asiakas.

Se, että saa asiakkaan palaamaan yhä uudelleen, on jokaisen yrittäjän päätavoite. Mitään muuta tavoitetta ei pitäisi olla.

Mikä saa sitten asiakkaan palaamaan? Positiivareitten vuonna 2010 teettämässä kyselyssä 76% vastaajista piti tärkeimpänä hyvää asiakaspalvelua. 55% vastaajista piti erikoisetuja, alennuksia ja tarjouksia tärkeänä mutta vain 19% vastaajista piti alhaista hintatasoa kilpailijoihin verrattuna merkittävänä tekijänä. (Lähde Asiakaspalvelun pikku-jättiläinen)

http://files.positiivarit.fi/Content/media/tutkimustulokset.pdf

Tärkeää kanta-asiakkaille on siis hyvä palvelu, huomiointi ja erikoisedut.

Pienenkin yrittäjän kannattaa perustaa kanta-asiakasjärjestelmä. Se ei kuitenkaan tarkoita aina sitä, että sinulla täytyisi olla S-ryhmän voimavarat ja rahat markkinointiin. Seuraavassa yhdeksan tärkeää asiaa kanta-asiakasohjelman perustajalle:

1. Asiakkaittesi yhteystiedot ovat tärkeimmät. Sinulla pitää olla mahdollisuus markkinoida sähköpostitse, postitse tai puhelimitse asiakkaallesi
2. Mitä enemmän tiedät asiakkaistasi, sitä paremmin pystyt kohdentamaan markkinointiasi. Mitä paremmin pystyt kohdentamaan, sitä parempia tuloksia saat
3. Mitattavuus. Kuten kaikessa markkinoinnissa, tuloksia pitää pystyä mittaamaan
4. Testaa erilaisia markkinointikeinoja. Testaa, testaa, testaa
5. Palkitse asiakas myös silloin, kun hän sitä vähiten odottaa
6. Hinta tai alennus ei ole tärkein. Kanta-asiakkuus ansaitaan vain hyvällä palvelulla
7. Opeta kanta-asiakkaasi tuomaan uusia asiakkaita luoksesi ja palkitse heitä myös siitä
8. Tee kanta-asiakkuuden eduista yksinkertaisia sisäistää
9. Tavoite. Mitä haluat järjestelmällä saavuttaa ja miksi.

Jatkuvuus ja kehittäminen on tässäkin asiassa avainasemassa. Työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti ja mitattava jatkuvasti. Jos yksi keino ei toimi, on kokeiltava toista.

Kaikki siis joukolla erilaisia järjestelmiä kasaamaan.

Kanta-asiakasbarometrin mukaan kuluttajilla on vähintään kuusi kanta-asiakaskorttia mukanaan. Joka viides omistaa yli 16 kanta-asiakaskorttia. Omasta lompakostani löysin niitä yli 20.

Omistan siis yli 20 erilaista alennuksiin tai etuihin oikeuttavaa korttia. Lisäksi tulevat vielä ne useat ruokapaikkojen pahviset leimakortit.

Näistä korteista jatkuvasti mukanani seuraavat vain S- ja K-rymän bonuskortit. Muutenkaan en kuulu kuluttajaryhmään, joka hankkii paksulla lompakollaan takataskulonkkasynroomaa. Kannan mukanani vain muutamaa tarpeellista maksukorttia.

Yleensä erilaiset yrittäjien, liiton tai muiden yritysten alekortit ovat siis aivan väärässä paikassa. Kotona tai autossa ja senhän muistaa aina vasta kassalla.

Meidän perheessä S-ryhmän vihreä kortti on koukuttanut meidän ostopäätöksiä jo vuosia. Bensat, ruoat, sähköä, jopa vakuutuksia on ostettu bonuksien varjolla.

Nyt ensimmäiset ovat jo varmasti näppäimet sauhuten kirjoittamassa palautetta siitä, kuinka vihreän ja sinisen kortin tarjoajat ovat vain luoneet taitavan asiakkaan talutusnarun, jossa todellista etua ei ole, koska hinnoissa on ilmaa enemmän kuin muilla. Varmasti on näinkin, mutta kauppa on siis ainakin kohdallaan luonut järjestelmän joka toimii.

On sitten niitäkin järjestelmiä jotka on vain luotu, mutta jotka eivät toimi.

Googlettamallakin (ja yleisellä tuntumalla mitattuna) lähes jokaisella ketjulla on jonkinmoinnen järjestelmä.

Omasta parinkymmenen kortin nipusta lähes puolet on sellaisia, joiden antaja ei ole ottanut minuun minkäänlaista mainittavaa kontaktia vuosiin. Aleksi 13, Puukeskus, Hesburger, SAS tai Hilton eivät ole yrittäneet aktivoida minua millään tavalla. Miksi?

En ehkä istu profiiliin tai sitten he eivät harrasta aktivointia. Kuvittelisi, että Hiltonia esim. kiinostaisi miksi en enää käytä heidän palveluitaan, vaikka aikanaan omistin heidän korkeimman tason kanta-asiakaskorttinsa. Tai miksi SAS ei ole yrittänyt aktivoida minua käyttämään tilillä makaavia lentopisteitä?

Nämä erilaiset korttijärjestelmät eivät ole halpoja ylläpitää. Miksi ne makaavat käyttämättöminä?

Muutamat oman mielenkiintoni herättäneet ja asiakas-suhdetta ylläpitävät erottuvat porukasta metrin mitalla muista. Ikea, Stadium ja Jack & Jones ovat onnistuneet herättämään minun huomioni.

Ikea lähestyy Family korttinsa puitteissa niin sähköpostilla kuin tekstiviesteillä, samoin tekee Jack & Jones. Stadium lähestyy minua kotiin postilla ja sähköpostilla. Jokainen näistä on myös näiden etujensa ansiosta saanut minut liikkeelle.

Saako minut liikkeelle alennus vai takaisin saatava raha?

Sekä että. Alennus ja takaisin tuleva raha on luonnollisesti tärkeää. Toki on myös niin, että palvelun täytyy olla liikkeessä kohdallaan.

Omalla parturillani on käyttössään käyntikortti, jonka takana on 10 riviä. Sinne riville hän laittaa joka kerta käyntipäivämäärän ja oman kuittauksensa. Kun rivit ovat täynnä, saan valita jonkin hiustenhoitotuotteen mukaani veloituksetta. Toki Sanna valitsee ne siihen tiskille, mutta niin, että kuvittelen joka kerta hänen ajattelevan vain minun hiuslaatuani ja parastani.

Toki olen käynyt parturillani jo kohta kymmenen vuotta. Sanna palvelee hyvin ja ymmärtää oman omituisen tukkatyylini mukisematta. Vaikka ymmärrän hänen veloittaneen ilmaisen geelipurkin jo kaikilla niillä kymmenellä edellisellä kerralla, silti 18 euron purnukan saaminen tuntuu hyvältä.

Tällä viikolla paneudun hiukan lisää korttien voimaan ja voimattomuuteen.

Montako korttia sinä omistat ja montaako niistä käytät aktviivisesti?
Onko jokin kortti, joka mainonnallaan tai eduillaan on saanut sinut koukkuun?

Tässä kaikille myyntityötä tekeville myyntityön seitsemän kuolemansyntiä, jotta osaisit ne välttää.

1. "Ylpeys/turhamaisuus"
Omista saavutuksistaan täytyy olla ylpeä, mutta niiden liiallinen esiintuonti ei johda mihinkään. Hyvän myyntimiehen kyllä tunnistaa ilman, että hänen täytyy kertoa siitä erikseen. Asiakas saattaa ymmärtää, että pidät häntä täysin typeränä ja se jos mikä on myyntitilanteen kuolema.

2. "Kateus"
”Yleensä asiakkaat ovat ostaneet halpaa ja huonoa ja sitten tulleet häntä koipien välissä ostamaan meiltä”. Asiakkaat ovat vapaita valitsemaan mitä tahansa. Voihan olla että se halpa ja huono on osattu perustella asiakkaan tarpeisiin paremmin. Kateus muiden kaupoista täytyy osata kääntää niin, että mietit miten sinä voisit tehdä toisin, jotta saisit kaupat kotiin seuraavalla kerralla.

3."Viha"
Kilpailijoiden tuotteiden tai palveluiden haukkuminen on halpamaisin myyntimiehen tekemistä virheistä. Kun haukut kilpailijaa, voit samalla tulla haukkuneesi oman asiakkaasi.
Ilman kilpailua ei ole kaupankäyntiä ja vain omia toimiaan tehostamalla voi olla parempi kuin kilpailija. Useimmat asiakkaasi kyllä näkevät haukkumisen lävitse ja pitävät sitä ärsyttävänä.

4."Laiskuus"
Jos myyntimies ei ymmärrä, kenelle on myymässä ja mitä asiakas oikeasti haluaa, ei kauppoja synny. Jos myyjä ei ota selvää asiakkaasta, ei kysele myyntikäynnillä, ei kuuntele asiakasta, miten hän voisi osata kertoa oikeat asiat. Oman tutun, pahimmassa tapauksessa firman nettisivuilta sellaisenaan löytyvän presentaation läpikäynti ei juuri asiakasta sytytä.

5."Ahneus"
Älä yritä myydää kerrosta kerroksen päälle jos et ole saanut vielä ensimmäistäkään signaalia. Kun olet tehnyt työsi ja tiedät mitä asiakas tarvitsee, myy ensin se. Vasta kun olet saanut vahvistuksen ostopäätöksestä, voit tarjota muita tuotteitasi.

6."Ylensyönti"
Joskus myyntimiehillä on tapana luvata maat ja taivaat kaupan toivossa. Tunnettu tosiasia varsinkin ict-maailmassa on että jos myyntimies lupaa toimittaa alustan joka keskustelee kaikien mahdollisten alustojen kanssa, on usein urbaanilegendaa. Älä siis ison kaupan toivossa lupaa enempää kuin pystyt toimittamaan ja toimita enemmäin kuin lupaat.

7."Himo"
Älä himoitse kauppaa sen kustannuksella, että tiedät myyväsi asiakkaalle väärää ratkaisua. Älä himoitse uusia asiakkaita jos et pidä vanhoista asiakkaistasi huolta.

Jari Sarasvuon kirjassa Myynnin Korkeajännitys löytyy Myyjän seitsemän kuolemansyntiä Pertti Jarlan kuvittamana, hieman toisesta näkökulmasta.

Maailmalla ajellessa törmää kaikenaiseen markkinointiin. Tienvarret pullottavat erilaisia ständejä ja kylttejä tarjoten hernettä, mansikkaa, käsitöitä, tapahtumia ja vaikka mitä.
Samaa tekee jokainen kotiin kannettu lehti ja mainos.

Ajelin Lammille hakemaan lapsia kesälaitumilta. Kaikki Lammilla käyneet tietävät että nykyisin Hämeenlinnaan kuuluvassa kylässä on liikenneympyrä. Liikenneympyrän vieressä on mm. kylän ainoa kodinkoneliike; Radio-TV Westerlund Oy.

Kesän ollessa vielä kuumimmillaan erilaisten tuulettimien ja jäähdyttimien kauppa kävi kuumana. Jopa niin kuumana, että liikkeet joutuivat myymään eioota.

No, minkälaisen markkinointikampanjan oli tehnyt Westerlund. Liikenneympyrän välittömässä läheisyydessä on tienvarsikyltti, joka ohjaa liikkeen pihaan. Tähän kylttiin kodinkoneliike oli ripustanut kultaiseksi maalatun pöytätuulettimen ja lapun, jossa ilmeisesti luki: ”Meillä tuulettimia”. Lappu oli kääntynyt mutta asia tuli taatusti selväksi.

Pienessä tuulenvireessä silmäni hakeutui automaattisesti tähän tuulettimeen ja minulle oli samantien selvää, että Westerlundin varastossa on taatusti tuulettimia. Tuskinpa he näin ilmoittaisivat että niitä ei ole.

Kesäisin myös teiden P-paikoille pesiytyvät pehmiksen ja mansikoiden myyjät. Miten isolla markkinoinnilla he saavat autoilijat pysähtymään?

Parhaat ovat satsanneet mansikan tai pehmiksen muotoiseen isoon kylttiin, joka on sijoitettu sopivan matkan päähän pysäkistä.

Yksinkertaista, ei tekstiä, vaan suora mielikuva mitä seuraavalla pysäkillä on tarjolla.

Monesti yrittäjät, varsinkin pienet mieltävät markkinoinnin aina kalliiksi ja vaikeaksi.
Monesti kuitenkin pieniä perusasioita tekemällä saattaa saavuttaa isoja asioita.

Westerlundin mainos oli niin tehokas, että kotimatkalla minun oli pakko pysähtyä ottamaan siitä kuva.

Miten sinä voisit tehdä omasta markkinoinnista yhtä yksinkertaista?

Minulla kävi mahtava tuuri, kun pääsin perheeni kanssa testaamaan Iltalehdelle huvipuistojen palveluita. Kohteeksi valikoitui pohjanmaan Powerpark.

Huvipuiston ulkoasuun on panostettu.

Keskellä pohjanmaan komeita lakeuksia ensimmäiseksi vastaan tulee jättimäinen lennonjohtotornin näköinen lasipalatsi, jonka katolla näyttää olevan hirsimökki. Sitten jo alkaa siintää jättimäinen puuvuoristorata sekä huvipuisto.

No, itse asiaan. Huvipuisto täytti perheen odotukset ja vähän ylikin. Paljon olemme kuulleet hyvää alueen monipuolisuudesta sekä siisteydestä.

Jokapuolella ulkoasuun oli kiinnitetty todella huomiota; vettä, istutuksia ja kaikki rakennuksetkin olivat todella huvipuiston ilmeen mukaisia. Särkänniemi näyttää nykyisellään kaupunkeja kiertävältä tivolilta Powerparkkiin verrattuna.

Silmiinpistäävää oli myös asiakaspalvelu. Kaikki tehtiin pohojalaasella jämptiyrellä ja tarkkuurella. Mistään ei tingitty ja kaikki tuli palveltua.

Todellinen ero muihin huvipuistoihin tuli kuitenkin henkilökunnassa. Puuvuoristoradassa poistuttaessa laitteen käyttäjä, nuori mies, toivotti kaikille kiitos hei.

Kidiusmaassa rokattiin.

Jorma Lillbacka on tehnyt myös toisen todella mahtavan erottautumisen palkkauksessa. Työntekijät eivät vain ole opiskelijoita, vaan joukossa oli jo varttuneempia miehiä sekä naisia. Jotenkin mukavaa, kun turvallisuudesta vastaavat ihan oikeesti aikuiset.

Päivän ainoat jonottamisetkin - lippuluukulle 25 minuuttia ja Hampurilaisravintolan tiskille 30 minuuttia - jäivät unholaan tämän hyvän palvelun, siisteyden ja sen tosiseikan ansiosta, että laitteisiin ei juuri tarvinnut jonottaa.

Täällä todellakin tuli sellainen olo, että asiakas on tärkeä eikä vain kävelevä lompakko.
Pienillä asioilla, kiitoksella ja huolehtimisella, hyvä mieli.

Meidän perhe suosittelee muillekin ja palaa kesällä 2012 kokeilemaan loputkin laitteet.

Minä aloitan päiväkohteiden ja pidempienkin reissujen haun tietenkin googlettamalla. Tein pienen kyselyringin ystävieni joukossa ja sain tietää, että samoin toimivat heistä osapuilleen kaikki.

Kesällä on mukava tehdä päivän retkiä lähelle ja kauaskin. Käydä katsomassa yksi tai kaksi kohdetta, jotka tavoittaa pienellä ajelulla ja nähtävää riittää joko luonnosta tai ihmisen tekemänä.

Otimme perheemme kanssa kesän tavoitteeksi löytää pienten teiden varsilta käymättömiä kohteita ja välttellä ketjuravintoloita sekä ketjuhuoltoasemia.

Kirjoitin aiheesta jo viime kesänä ja niin päätin tehdä nytkin.

Olemme jo monena kesänä miettineet käyntiä Hämeenlinnan Aulangolla ja siellä nimenomaan upeassa graniittisessa näkötornissa.
Aamulla keli näytti vähemmän kostealta ja aloin googlettaa miten näkötorni on auki ja tarvitaanko mukaan kenties käteistä ja saako sieltä virvokkeita.

Tehtävä osoittautui jälleen kerran hankalaksi. Aulangon näkötornista kyllä löytyi tietoa Wikipediaa myöten. Aulangon alueen palveluista omalta sivultaan. Kahvilan tietoja jo liippasi läheltä, kun löysin kahvilan picnic-koritarjouksen. Kori on muuten sinänsä aivan loistava tuote, jota monen vastaavan paikan soisi kopioivan. Tältäkään sivulta ei kuitenkaan aukioloaikoja löytynyt.

Aikani selattua löysin Aulangon omien sivujen alta tornikahvilan olevan voimissaan ja jopa yhteystiedot mutta ei nettisivuja. Savu nousi korvista.

Eihän siinä mitään, kahvin ja pullan takia sinne ei olla lähdössä, mutta mikäli paikka ei olisi auki olisi mukava tietää korvaava kohde edes suunnilleen ennen kurvailuja. Kahden lapsen kanssa hyvä suunnittelu on aina poikaa, vaikka tyttäreni eivät känkkäränkkiä olekaan tämän suhteen.

No, perille päästiin, maisemat olivat mahtavia. Näkötornin portaissa tuli hiki ja kahvihammasta kolotti. Kahvila oli kuin olikin auki, sunnuntaisin kun siitä ei  Suomessa voi olla aina varma.

Kysyessäni kassalla onko teillä nettisivuja, iloinen asiakaspalvelija vastasi, että emme ole netissä mutta olemme kesällä auki päivittäin 10-19. Niinpä.

Wikipedian mukaan tornilla käy vuosittain 90 000 vierailijaa, kun puisto joutsenlampineen vetää jopa 400 000 kävijää.

No, pienelle kesäkahvilalle tuostakin määrästä 10 prosenttia asiakkaina on paljon mutta ainahan sen voisi vaikka tuplata.

Löysin Tornikahvilalle jopa varatun domainin, joka kuitenkin näyti pelkkää valkoista.

No, miksi jaksan tästä käristä ja päristä. Siksi että hain samaisen kahvilan aukioloaikoja jo viime kesänä ja silloin löysin pitkän haun jälkeen jonkin epämääräisen sivun. Sivu, joka oli päivitetty joskus 2006 sai minut epäilemään, onko paikka auki vai ei ja jätin silloin prätkäreissun tornin kahvilaan väliin.

Tämä Tornikahvila ei ole tämän kirjoituksen yksinomainen kohde. Vastaavanlaisia upeita tornikahviloita on suomessa satoja. Satoja nähtävyyksiä, joiden tiskeiltä kuulee saman vastauksen - ei me olla netissä, me ollaan auki joka päivä.

Arvoisat matkailuyrittäjät, matkailuorganisaatiot ja kuntien matkailupäälliköt. Tulette saamaan minulta tarjouksen kesän lopulla, jossa tarjoan teille käytännön koulutusta, jonka sisältö on seuraavanlainen.

1. Näin perustan nettisivut 50 eurolla 30 minuutissa
2. Näin tuotan matkailijoita kiinnostavaa sisältöä sivuilleni
3. Erottuminen netissä ei tarkoita tuhansien kampanjoita Googlessa
4. Päivä asiakkaan housuissa
5. Tule löydetyksi, näin käytän netin ilmaiset näkyvyyspaikat
6. Kimpassa on kivempaa- yhteistyötä muiden alueen yrittäjien kanssa
7. Should i put it in English?
8. Kuka on asiakkaani?
9. Miten saada asiakas tulemaan uudelleen
10. Miten mitata mainonnan toimivuutta.

Kirjekuori kolahtaa postiinne nopeammin kuin uskottekaan.

Vaimoni vei minut katsomaan tampereelle Musiikkiteatteri Palatsin näytelmää Show must go on. Esitys kertoo maailman yhden parhaan yhtyeen ja showmiehen tarinan, Queenin ja Freddie Mercuryn. Pääosissa laulaa Suomen yksi parhaimmista laulajista: Kimmo Blom.

Jo sisään mennessä ihmettelin, kun teatterin kaupassa ei ollut ketään myymässä t-paitaa ja ohjelmalehtistä, vaikka ihmiset seisoivat keskimäärin 5-15 minuuttia odotelleessaan pöytiinohjausta. Menetetty kauppa siis.

Väliajalla teatteri kyllä mainosti omia jatkobaarejaan sekä tulevia ohjelmiaan. Äänimainos myös lupasi hurjan etukupongin, joka tultaisiin antamaan piakkoin. Ajattelin, että jopas jotakin, täällähän osataan myynti.

Yhtään kuponkia tai myyntiyritystä ei kuitenkaan koskaan tullut.

Jäin miettimään asiaa tarkemmin. Näytös oli yläkerran puutteellista äänentoistoa lukuunottamatta loistava. Ihmisten reaktioista päätellen myös muut olivat samaan mieltä.

Miksi siis ei teattereissa ja konserteissa myydä ihmisille lisää, kun ostoikkuna on auki?

Musiikkiteatteria menevät useinmiten katsomaan ihmiset, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Sinulla on kutakuinkin joka ilta sali täynnä asiakkaita, jotka ovat valmiita tulemaan uudelleen, jos ovat tyytyväisiä palveluun ja näkemäänsä.

Miksi siis teattereiden ovella ei anneta esimerkiksi tarjousta: osta liput heti, niin saat 10 % alennusta. Alennusta saisi vaikka niiden päivien näytöksistä, jotka on tunnetusti vaikea täyttää.

Halpaa markkinointia ja juuri oikealle kohderyhmälle. Ja juuri silloin, kun ostoikkuna on vielä auki.

Tähän rakoon iskee tänä kesänä- Air Baltic. Yhtiö aloittaa lennoilla kokeilun, jossa lennolla oleville asiakkaille tarjotaan seuraavia lentoja ja lomia heti ostettaviksi. Lentoemolta saat hankittua lennot, hotellit, autonvuokrat - siis kaikki mitä hyvälle matkalle tarvitset.

Skeptisimmät markkinoijat Finnairilla sanoisivat jo tähän kohtaan: ”Ei voi toimia” ja purseriliitto löisi lakkovaroa päälle.

Minä uskon tähän kokeiluun. Jos Ryanair pystyy yhdellä tunnin lennolla myymään kahvit, pullat, arvat ja tyttökalenterit, niin varmasti siinä ajassa myy muutaman lennon. Tarjouksiakin kuulemma on luvassa.

Jos asiakkaasi on onnistuneen lomamatkan euforiassa tai teatterimusikaalisi fiiliksissä, luukuta täysillä. Silloin kannattaa käytävillä seistä lippuvihkojen kanssa tai aulassa myydä teepaitaa kympillä.

Minkälainen sinun taulusi on?

Päivitys 15.6.2011 Katso ohjeet asiakkaan taltuttamiseksi puhejudolla.